On se kumma miten sitä aina yllättyy takatalvesta, vaikka joka vuosi se aina tulee. Sitä aina innostuu liikaa kevään ensimmäisistä auringonsäteistä, että heittää onnellisena talvipopot vintille ja raahaa kaikki ihanat korkkarit parrasvaloihin. No taas jouduin antamaan periksi aamulla ja hain vintistä nilkkurit takaisin ja lampsin loskakelissä kouluun. Silti saa olla onnellinen, että viime talvi on takana ja voi vain valokuvista muistella hyiseviä ja hauskoja pakkaskuvia!
 |
| Onhan talvessa hyvätkin puolensa, niin kuin mäenlaskutapahtumat :) |
Onneksi koulussa oli iki-ihanaa perusvaatetusta koko päivä, joten pysyin pirteänä koko päivän kun pääsin oman luomukseni pariin, vaikka meillä onkin ollut erimielisuuksiä.Tämän hetken projektina mulla on siis tuollainen liivihame, joka on nyt jo yhtä napinläveä vaille valmis. Mulla on ollut vähän riitoja tämän kyseisen mekon kanssa siitä tuleeko se koskaan valmiiksi vai ei. Nyt se on viimein alistunut mun tahtooni että valmiiksi se tulee, piste.
Sen verran paljon tämä mekko on pistänyt hanttiin, että viimeisen napinläven kohdalla koko napinläpikone meni rikki ja teki tuohon yläosaan puolikkaan napinläven ja reiän aivan väärään kohtaan! Ikäviä tuollaiset automaattihärvelit.
 |
| Kuvassa siis kyseinen pilalle mennyt napinläpi. Saa nähdä miten sen korjaan.. |
Ajattelin tällä viikolla rohkaista itseni ja tehdä sen viimeisen napinläven, jotta saisin joskus palautettua mekon arvosteltavaksi. Tämä on siis perusvaatetuskurssin viimeinen virallinen tehtävä. Aikaisemmin olen siis tehnyt farkut ja puolikellohameen ja tavoitteena olisi vielä tehdä yksi kauluspaita, jonka kuosittelun aloittelenkin heti kun saan liivihameeni valmiiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti